Aallot

Erehdyin.
Tein vääriä ratkaisuja.
Katsoin kuvaasi ja tahtoni jäi jälleen tunteeni armoille.
Yhteys, joka ei koskaan katoa antoi minulle luonteeni.
Vaikka sanattomuus vaeltaa sydämessäni, se ei jätä kylmäksi.
Tuska purjehtii poskiltani maahan, jota en voi käsittää.
Käsitänkö koskaan, mitä ratkaisuja teimme,
tai mitkä ovat niitä oikeita, jotta voisimme elää ja päästää irti.
Tahdoin vain sanoa sinulle,
rakastan sinua,
niinkuin itseäni.
Ja tuo rakkaus purjehtii satunnaisesti odottamatta,
kuin aallot myrskyävät kaukana siellä minne matkani jatkuu.
Päästän irti yhä uudestaan.
Päästän purjeeni tuulten käsiin.
Niin kauan, että olemme yhtä rakkautemme kanssa.